Vesihilpi (Catabrosa aquatica) on Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa laajalle levinnyt kosteiden kasvupaikkoijen heinäkasvi. Suomessa vesihilpi on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläpuolella.[2]
Vesihilpi on monivuotinen, tanakka ja kasvaa 10–60 senttimetriä korkeaksi. Varsi on juurehtiva, runsaasti rönsyilevä ja sen tyvi on polvekas. Litteät, tasasoukat lehdet ovat 5–15 mm leveitä ja lyhyehköjä. Röyhy on sirottavahaarainen ja 5–10 cm pitkä. Tavallisesti yksikukkaisten tähkylöiden väri vaihtelee sinipunaisesta vihertävänkirjavaan. Kaleet ovat pieniä, ulkohelve vihneetön. Vesihilpi kukkii heinä-elokuussa.[3]
Vesihilpi leviää paitsi rönsyjensä avulla, myös siemenistä, jotka leviävät vesivirtausten, lintujen ja ihmisten kuljettamina.[4]
Vesihilpi on levinnyt varsin laajalle alueelle. Sitä tavataan lähes koko Euroopasta lukuun ottamatta Pyreneiden niemimaan länsiosia, Fennoskandian sisämaa-alueita ja Pohjois-Venäjää. Lajia tavataan myös Aasiassa Lähi-Idästä ja Kaukasiasta Itä-Siperiaan. Pohjois-Amerikassa vesihilpi kasvaa mantereen koilisosissa sekä Kalliovuorilla. Lajia tavataan myös Tulimaasta Etelä-Amerikan eteläkärjestä.[5][6] Suomessa vesihilven esiintymät keskittyvät Oulun seuduille Raahesta Iihin ja Oulujoen vartta seuraten sisämaahan. Yksittäisiä havaintoja on myös Lapista. Lajia on tavattu myös Etelä-Suomesta lähinnä Suomenlahden rannikkoseuduilta, mutta nämä esiintymät ovat kadonneet.[5]
Vesihilpi kasvaa monenlaisissa kosteissa paikoissa, kuten esimerkiksi lähteissä, lähdepurojen varsilla, savisissa tihkupaikoissa, ojissa, kaivannoissa ja kosteikoissa. Lajin kasvupaikkoija Suomessa uhkaavat kuivatus sekä laidunnuksen loppumista seuraava umpeenkasvu.[7]
Vesihilpi (Catabrosa aquatica) on Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa laajalle levinnyt kosteiden kasvupaikkoijen heinäkasvi. Suomessa vesihilpi on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläpuolella.