Karvavyökääpä (Trametes hirsuta) on yksivuotinen pienehkö kääpä. Se on yleinen koko maassa kasvaen kuolleella lehtipuulla. Itiöemä on ohut ja hyllymäinen. Vyöhykkeinen yläpinta on karvainen ja vaihtelee väriltään kermanvalkoisesta harmaaseen ja vihreään. Karvavyökäävän kermanvaalea pillistö muuttuu iän myötä harmaaksi. Lohkopinnasta erottuvat ylinnä karvakerros, jonka alapuolella on korkkimainen malto. Sienen tuoksu muistuttaa lievästi kalan tai kloorin hajua. Karvavyökäävän lisäksi Suomessa kasvaa vain kolme muuta karvaista kääpää: koivunhelttakääpä (Lenzites betulinus), pörrökääpä (Cerrena unicolor) ja harjaskääpä (Funalia trogii). Karvavyökääpä aiheuttaa valkolahoa. [2]
Karvavyökääpä (Trametes hirsuta) on yksivuotinen pienehkö kääpä. Se on yleinen koko maassa kasvaen kuolleella lehtipuulla. Itiöemä on ohut ja hyllymäinen. Vyöhykkeinen yläpinta on karvainen ja vaihtelee väriltään kermanvalkoisesta harmaaseen ja vihreään. Karvavyökäävän kermanvaalea pillistö muuttuu iän myötä harmaaksi. Lohkopinnasta erottuvat ylinnä karvakerros, jonka alapuolella on korkkimainen malto. Sienen tuoksu muistuttaa lievästi kalan tai kloorin hajua. Karvavyökäävän lisäksi Suomessa kasvaa vain kolme muuta karvaista kääpää: koivunhelttakääpä (Lenzites betulinus), pörrökääpä (Cerrena unicolor) ja harjaskääpä (Funalia trogii). Karvavyökääpä aiheuttaa valkolahoa.
