Männynpunikkitatti (Leccinum vulpinum) on hyvä ruokasieni. Se on hiukan tummempi kuin yleisempi lähisukulaisensa koivunpunikkitatti. Sen ruosteenpunainen lakki voi kasvaa halkaisijaltaan 20-senttiseksi; jalka on tumman nukan peitossa. Malto on vaalea, ja ollessaan hapen kanssa kosketuksissa muuttuu mustikkamehun väriseksi. Paistettaessa kaikki punikkitatit mustuvat.
Männynpunikkitatti elää symbioosissa männyn kanssa, eli ne auttavat toisiaan. Mänty antaa männynpunikkitatille happea ja sokeria sienen käyttöön, kun taas männynpunikkitatti antaa männylle hiilidioksidia ja vettä yhteyttämiseen.
haaparousku | kalvashaaparousku | haavanpunikkitatti | herkkutatti | isohapero | kangasrousku | kangastatti | karvarousku | kantarelli | kartiohuhtasieni | koivunpunikkitatti | korvasieni | kosteikkovahvero | kuusenleppärousku | lampaankääpä | mustatorvisieni | männynherkkutatti | männynpunikkitatti | männynleppärousku | suppilovahvero | tammenherkkutatti | rusko- ja vaaleaorakas | siitake | tryffelit
Männynpunikkitatti (Leccinum vulpinum) on hyvä ruokasieni. Se on hiukan tummempi kuin yleisempi lähisukulaisensa koivunpunikkitatti. Sen ruosteenpunainen lakki voi kasvaa halkaisijaltaan 20-senttiseksi; jalka on tumman nukan peitossa. Malto on vaalea, ja ollessaan hapen kanssa kosketuksissa muuttuu mustikkamehun väriseksi. Paistettaessa kaikki punikkitatit mustuvat.
Männynpunikkitatti elää symbioosissa männyn kanssa, eli ne auttavat toisiaan. Mänty antaa männynpunikkitatille happea ja sokeria sienen käyttöön, kun taas männynpunikkitatti antaa männylle hiilidioksidia ja vettä yhteyttämiseen.
