Herkuleskehrääjä (Coscinocera hercules) on Australian Queenslandissa ja Uudessa Guineassa esiintyvä yöperhonen. Se lukeutuu maailman kookkaimpiin perhosiin.
Molempien sukupuolten siivet ovat ruskeankirjavat ja niissä kulkee vaalea raita. Siivissä on myös läpinäkyvät kolmiomaiset täplät. Herkuleskehrääjänaaraan siipien kärkiväli voi olla 25 cm ja naaraat ovat jonkin verran koiraita kookkaampia. Koiraalla takasiipien kannukset ovat kuitenkin huomattavasti pitemmät. Paritteluun valmis naaras päästää ilmaan feromoneja, joiden tuoksu houkuttelee koiraita paikalle. Aikuisella naaraalla ei ole syömiseen soveltuvia suuosia vaan sen elämän ainoa tehtävä on paritella ja munia, minkä jälkeen se kuolee.[1][2]
Toukka kasvaa noin 10 cm pitkäksi ja on yleisväritykseltään aluksi hyvin vaalea, myöhemmin sinivihreä. Toukka elää luonnossa muutamilla ravintokasveilla, mutta kasvatettuna hyväksyy myös hyvinkin poikkeavia lajeja. Nahanluonnin jälkeen toukka yleensä syö vanhan nahkansa.[3][4]
Herkuleskehrääjä (Coscinocera hercules) on Australian Queenslandissa ja Uudessa Guineassa esiintyvä yöperhonen. Se lukeutuu maailman kookkaimpiin perhosiin.
Molempien sukupuolten siivet ovat ruskeankirjavat ja niissä kulkee vaalea raita. Siivissä on myös läpinäkyvät kolmiomaiset täplät. Herkuleskehrääjänaaraan siipien kärkiväli voi olla 25 cm ja naaraat ovat jonkin verran koiraita kookkaampia. Koiraalla takasiipien kannukset ovat kuitenkin huomattavasti pitemmät. Paritteluun valmis naaras päästää ilmaan feromoneja, joiden tuoksu houkuttelee koiraita paikalle. Aikuisella naaraalla ei ole syömiseen soveltuvia suuosia vaan sen elämän ainoa tehtävä on paritella ja munia, minkä jälkeen se kuolee.
Toukka kasvaa noin 10 cm pitkäksi ja on yleisväritykseltään aluksi hyvin vaalea, myöhemmin sinivihreä. Toukka elää luonnossa muutamilla ravintokasveilla, mutta kasvatettuna hyväksyy myös hyvinkin poikkeavia lajeja. Nahanluonnin jälkeen toukka yleensä syö vanhan nahkansa.
