Tummatähkämunkki (Phyteuma nigrum) on kellokasvien (Campanulaceae) heimoon, tähkämunkkien (Phyteuma) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Keski-Euroopasta.[1]
Tummatähkämunkki on kasvutavaltaan pysty ja sen varsi on haaraton. Alimmat lehdet ovat ruodillisia ja muodoltaan herttamaisia, kun taas ylemmät lehdet ovat ruodittomia ja pitkänsuikeita. Kukat sijaitsevat yhtenä tähkänä varren päässä ja ne ovat väriltään tummansinivioletteja. Kukintotähkä muotoutuu kukinnan edetessä lieriömäiseksi. Kukkien teriöt ovat viisiliuskaisia.[1]
Tummatähkämunkkia käytetään koristekasvina ja sitä voi toisinaan tavata myös villiytyneenä luonnosta. Suomessa tummatähkämunkista on tehty luonnosta muutamia havaintoja viimeisten noin sadan vuoden aikana[2].
Tummatähkämunkki (Phyteuma nigrum) on kellokasvien (Campanulaceae) heimoon, tähkämunkkien (Phyteuma) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Keski-Euroopasta.
Tummatähkämunkki on kasvutavaltaan pysty ja sen varsi on haaraton. Alimmat lehdet ovat ruodillisia ja muodoltaan herttamaisia, kun taas ylemmät lehdet ovat ruodittomia ja pitkänsuikeita. Kukat sijaitsevat yhtenä tähkänä varren päässä ja ne ovat väriltään tummansinivioletteja. Kukintotähkä muotoutuu kukinnan edetessä lieriömäiseksi. Kukkien teriöt ovat viisiliuskaisia.
Tummatähkämunkkia käytetään koristekasvina ja sitä voi toisinaan tavata myös villiytyneenä luonnosta. Suomessa tummatähkämunkista on tehty luonnosta muutamia havaintoja viimeisten noin sadan vuoden aikana.
