Hyeenat (Hyaenidae) on petoeläinten heimo. Heimoon kuuluu neljä lajia, joista kaikkia tavataan Afrikassa; juovahyeenaa myös Lähi-idässä ja Intiassa. Hyeenat ovat läheisempää sukua kissaeläimille, sivettieläimille ja mangusteille kuin koiraeläimille.[1]
Hyeenoille tyypillistä on vankka ruumiinrakenne, voimakaspiirteinen pää ja suuret korvat.[2] Heimon erityispiirteitä ovat muita nisäkkäitä vahvemmat leuat, joilla ne voivat murskata kovaakin luuta, ja hyvin tehokas ruoansulatus.[3] Sulamattoman ravinnon hyeenat oksentavat, ja ne ulostavat lähinnä kalkkia.[4] Vain sarvet ja sorkat ne jättävät rauhaan. Hyeenat juoksevat siirtäen saman puolen etu- ja takaraajaa samanaikaisesti. Hyeenojen haju- ja kuuloaisti ovat erittäin tarkat mutta näköaisti on heikko.[3]
Hyeenat metsästävät isoja saaliseläimiä laumoissa, mutta pienempiä yksikseen. Monet hyeenalajit syövät raatojakin.
Täplähyeena, hyeenoista suurin, saalistaa isojakin eläimiä ja käy myös haaskalla. Hyeena-sanalla tarkoitetaan usein nimenomaan täplähyeenaa.
Juova- ja ruskohyeena ovat pikkueläinten, hedelmien ja raatojen syöjiä.
Muista hyeenoista poiketen maasusi ei käy haaskoilla, eikä se tapa suuria eläimiä, johtuen sen verraten heikoista leuoista ja pienestä koosta. Maasusi on arka termiittien syöjä. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti vuonna 2008 maasuden uudeksi suomenkieliseksi nimeksi termiittihyeenaa.[5]
Hyeenat (Hyaenidae) on petoeläinten heimo. Heimoon kuuluu neljä lajia, joista kaikkia tavataan Afrikassa; juovahyeenaa myös Lähi-idässä ja Intiassa. Hyeenat ovat läheisempää sukua kissaeläimille, sivettieläimille ja mangusteille kuin koiraeläimille.
