Mäkilemmikki (Myosotis ramosissima) on lemmikkien (Myosotis) sukuun kuuluva yksivuotinen ja pienikokoinen kasvilaji. Mäkilemmikki muistuttaa paljolti hietalemmikkiä (Myosotis stricta) sekä kirjolemmikkiä (Myosotis discolor), jotka ovat mäkilemmikin tavoin pieniä ja yksivuotisia lemmikkilajeja.[1]
Mäkilemmikki voi kasvaa noin 20 cm korkeaksi, ja sen varsi on ontto sekä karvainen. Mäkilemmikin lehdet ovat soikeita sekä karvaisia ja yleensä melko pieniä. Mäkilemmikin kukat ovat pieniä, noin 2 mm leveitä sekä vaaleansinisiä ja ne sijaitsevat lyhyen varren päässä melko tiiviinä rykelmänä. Mäkilemmikki kukkii huhti–kesäkuussa. Mäkilemmikin hedelmät ovat pieniä, vaaleanruskeita ja kiiltäviä lohkohedelmiä.[1]
Mäkilemmikki kasvaa erilaisilla avoimilla ja kuivilla paikoilla, joilla muukin kasvillisuus on matalaa[1]. Suomessa mäkilemmikki on yleinen lounaissaaristossa ja sitä tavataan myös Ahvenanmaalla sekä lounais- ja etelärannikolla lähinnä Porvoosta Poriin asti[2].
Mäkilemmikki (Myosotis ramosissima) on lemmikkien (Myosotis) sukuun kuuluva yksivuotinen ja pienikokoinen kasvilaji. Mäkilemmikki muistuttaa paljolti hietalemmikkiä (Myosotis stricta) sekä kirjolemmikkiä (Myosotis discolor), jotka ovat mäkilemmikin tavoin pieniä ja yksivuotisia lemmikkilajeja.
Mäkilemmikki voi kasvaa noin 20 cm korkeaksi, ja sen varsi on ontto sekä karvainen. Mäkilemmikin lehdet ovat soikeita sekä karvaisia ja yleensä melko pieniä. Mäkilemmikin kukat ovat pieniä, noin 2 mm leveitä sekä vaaleansinisiä ja ne sijaitsevat lyhyen varren päässä melko tiiviinä rykelmänä. Mäkilemmikki kukkii huhti–kesäkuussa. Mäkilemmikin hedelmät ovat pieniä, vaaleanruskeita ja kiiltäviä lohkohedelmiä.
Mäkilemmikki kasvaa erilaisilla avoimilla ja kuivilla paikoilla, joilla muukin kasvillisuus on matalaa. Suomessa mäkilemmikki on yleinen lounaissaaristossa ja sitä tavataan myös Ahvenanmaalla sekä lounais- ja etelärannikolla lähinnä Porvoosta Poriin asti.