Purorikko (Saxifraga rivularis) on pienikokoinen, märkien kasvupaikkojen pohjoinen rikkokasvi.
Monivuotinen purorikko kasvaa vain 3–10 cm korkeaksi. Hento kasvi on monivartinen ja koheneva. Alimmat lehdet ovat pitkäruotisia, munuaismaisia ja 3–5-halkoisia tai isohampaisia. Ylimmät lehdet ovat lyhytruotisia, puikeita ja ehytlaitaisia. Kaksineuvoiset, pienet kukat ovat väriltään valkoisia tai punertavia. Kukan verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä, heteitä on 10 kappaletta. Teriö on vain vähän verhiötä pitempi. Emiö on kaksilehtinen ja enintään tyvestä yhdislehtinen, emilehtien tyvellä on mesisuomuja. Suomessa purorikko kukkii heinä-elokuussa. Hedelmä on kaksiosainen ja monisiemeninen kota.[1]
Purorikon levinneisyysalue on sirkumpolaarinen. Euroopassa lajia tavataan Skotlannissa, Färsaarilla, Islannissa, Huippuvuorilla, Pohjois-Venäjällä sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen tunturi- ja vuoristoalueilla. Aasian puolella levinneisyysalue jatkuu läpi pohjoisimman VenäjänTyynelle valtamerelle saakka. Paikoin lajia tavataan myös etelämpänä Kaakkois-Venäjällä. Pohjois-Amerikassa purorikko kasvaa Alaskassa, Kalliovuorilla aina Kalifornian korkeudelle saakka sekä pohjoisimmassa Kanadassa. Laji on levinnyt myös koko Grönlannin rannikolle.[2] Suomessa purorikkoa tavataan Kuusamossa, Sallassa ja Sodankylässä itärajan tuntumassa, Utsjoella sekä Enontekiöllä Käsivarren suurtuntureilla.[3][4]
Purorikko kasvaa tuntureiden puronvarsien märissä sammalikoissa ja paljaalla maalla sekä lumenviipymäpaikkojen lätäköissä. Laji on kalkinsuosija.[3] Purorikko kestää varsin arktisia olosuhteita, mistä kertoo lajin kasvupaikat esimerkiksi pohjoisimmassa Kanadassa ja Grönlannissa.[2]
Purorikko (Saxifraga rivularis) on pienikokoinen, märkien kasvupaikkojen pohjoinen rikkokasvi.
