Viherraunioinen (Asplenium viride) on pohjoisella pallonpuoliskolla tavattava, kallioilla kasvava pienikokoinen saniainen.
Viherraunioisen maavarsi on lyhyt ja tummasuomuinen. Tiheinä tuppaina olevat lehdet kasvavat 5–20 cm korkeiksi. Lehtiruodin kärkiosa on vihreä ja noin neljäsosa lehtilavan pituudesta. Lehtilapa on tasasoukka ja parilehdykkäinen, lavan keskiranka on vihreä ja kapealti vaalean siipipalteinen. Kirkkaanvihreät lehdykät ovat pyöreähköjä tai pitkulaisia, tylppiä, ehyt- tai hammaslaitaisia sekä suipohkotyvisiä. Kapeanpuikeat tai tasasoukat, katesuomuiset itiöpesäkeryhmät sijaitsevat lehtilavan alapinnalla lehtisuonten sivussa. Viherraunioisen itiöt kypsyvät Suomessa heinä-elokuussa.[1]
Viherraunioinen muistuttaa läheisesti tummaraunioista (A. trichomanes) sekä hyvin harvinaista serpentiiniraunioista (A. adulterium).[2]
Viherraunioisen levinneisyysalue on hyvin hajanainen. Euroopassa lajia tavataan Pyreneiltä, Alpeilta, Saksasta, Puolasta, Romaniasta, Balkanin niemimaalla Sloveniasta Kreikkaan, Britteinsaarten keski- ja pohjoisosista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Islannista, Länsi-Venäjältä sekä Uralin ja Kaukasuksen vuoristoista. Levinneisyysalue jatkuu laikuttaisena myös Aasian puolella, jossa lajia kasvaa Turkissa, Keski-Aasiassa, Keski-Siperiassa ja Japanissa. Pohjois-Amerikassa viherraunioista kasvaa mantereen keskiosissa Kalliovuorilla sekä länsi- ja itärannikoilla. Laji on levinnyt myös Grönlantiin.[2]
Suomessa viherraunioisen esiintymät painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen. Lajia tavataan paikoitellen Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Koillismaalla, Keski-Lapissa ja Käsivarren Lapissa. Myös muualla Lapissa on yksittäisiä esiintymiä. Pääalueesta erillisiä kasvustoja on Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Pohjanmaalla.[3]
Viherraunioinen viihtyy parhaiten kalkkikallioilla, ultraemäksisillä kallioilla ja soraikoilla.[1]
Viherraunioinen (Asplenium viride) on pohjoisella pallonpuoliskolla tavattava, kallioilla kasvava pienikokoinen saniainen.