Aigeiansisilisko (Podarcis erhardii) on muurisisilisko, joka elää Balkanilla ja Egeanmeren saaristossa. Mantereella sen levinneisyysalue ulottuu Albaniasta, Pohjois-Makedoniasta ja Etelä-Bulgariasta Kreikkaan Koillis-Peloponnesokselle. Se elää useimmilla Egeanmeren saarilla, mutta puuttuu Míloksen saariryhmästä, jonka ainut sisiliskolaji on meloksensisilisko.
Aigeiansisiliskon ruumiin pituus on noin 7 cm, ja häntä on vielä kaksi kertaa tätä pitempi. Pää on melko leveä, ja ihon suomut muodostavat sileän pinnan. Lajin edustajien väritys ja kuvionti vaihtelevat. Pohjaväri on ruskea tai harmaa, joskus vihreä. Etenkin naaraiden selässä on pitkittäisiä raitoja. Selän reunoja seuraa valkea juovapari, ja niistä seuraavina sisäänpäin tumma juovapari tai täplärivi. Keskellä selkää saattaa vielä olla tumma juova tai täplärivi. Joidenkin koiraiden pitkittäiset täplärivit limittyvät poikittaisten täplärivien kanssa, mikä näkyy verkkokuviointina. Vatsa sekä usein kurkku ovat valkoiset, keltaiset, oranssit tai punaiset, Egeanmeren saarten liskoilla myös vihertävät, sinertävät tai harmaat. Vatsassa ei näy täpliä, mutta takajaloissa saattaa olla sinisiä täpliä.
Aigeiansisilisko elää kuivilla, kivikkoisilla paikoilla kasvavissa matalissa pensaikoissa. Se on taitava kiipeilijä. Saaristopopulaatioiden edustajat viihtyvät myös aukeilla paikoilla, kuten kasvipeitteisillä hiekkadyyneillä.
Aigeiansisilisko syö niveljalkaisia, eritoten hyönteisiä. Se parittelee keväällä ja munii alkukesästä. Poikaset kuoriutuvat syyskuussa ja ovat silloin 3 cm:n mittaisia.
Aigeiansisilisko (Podarcis erhardii) on muurisisilisko, joka elää Balkanilla ja Egeanmeren saaristossa. Mantereella sen levinneisyysalue ulottuu Albaniasta, Pohjois-Makedoniasta ja Etelä-Bulgariasta Kreikkaan Koillis-Peloponnesokselle. Se elää useimmilla Egeanmeren saarilla, mutta puuttuu Míloksen saariryhmästä, jonka ainut sisiliskolaji on meloksensisilisko.
Aigeiansisiliskon ruumiin pituus on noin 7 cm, ja häntä on vielä kaksi kertaa tätä pitempi. Pää on melko leveä, ja ihon suomut muodostavat sileän pinnan. Lajin edustajien väritys ja kuvionti vaihtelevat. Pohjaväri on ruskea tai harmaa, joskus vihreä. Etenkin naaraiden selässä on pitkittäisiä raitoja. Selän reunoja seuraa valkea juovapari, ja niistä seuraavina sisäänpäin tumma juovapari tai täplärivi. Keskellä selkää saattaa vielä olla tumma juova tai täplärivi. Joidenkin koiraiden pitkittäiset täplärivit limittyvät poikittaisten täplärivien kanssa, mikä näkyy verkkokuviointina. Vatsa sekä usein kurkku ovat valkoiset, keltaiset, oranssit tai punaiset, Egeanmeren saarten liskoilla myös vihertävät, sinertävät tai harmaat. Vatsassa ei näy täpliä, mutta takajaloissa saattaa olla sinisiä täpliä.
Aigeiansisilisko elää kuivilla, kivikkoisilla paikoilla kasvavissa matalissa pensaikoissa. Se on taitava kiipeilijä. Saaristopopulaatioiden edustajat viihtyvät myös aukeilla paikoilla, kuten kasvipeitteisillä hiekkadyyneillä.
Aigeiansisilisko syö niveljalkaisia, eritoten hyönteisiä. Se parittelee keväällä ja munii alkukesästä. Poikaset kuoriutuvat syyskuussa ja ovat silloin 3 cm:n mittaisia.
