Auliot (Abutilon) on kasvisuku malvakasvien heimossa. Siihen kuuluu 100–216[1] trooppisilla ja lämpimillä alueilla kasvavaa lajia. Aulioiden suvussa on monia koristekasveja. Eräitä lajeja viljellään kuitukasveina Kiinassa.[2]
Auliot ovat enimmäkseen ainavihantia pensaita.[3]
Joidenkin aulioden kukat ovat riippuvia ja niissä on laajentunut verhiö ja kellomainen teriö, jossa on viisi limittäistä terälehteä. Tällaiset kukat ovat sopeutuma lintupölytykseen. Valtaosalla aulioista on kuitenkin enemmän hibiskusten kukkaa muistuttava avoin kukka. Kukan väri on useimmiten keltainen tai oranssi.[3]
Aulioiden suku on levinnyt laajalle lämpimillä alueilla, mutta enemmistö lajeista on peräisin Etelä-Amerikasta. Chilen lauhkeilla alueilla esiintyy ryhmä lajeja, joiden kukat ovat malvanvärisiä ja lehdet karisevia.[3]
Pohjoismaissa ja Suomessa tavataan luonnonvaraisena yksi auliolaji, kelta-aulio (Abutilon theophrasti). Se on harvinainen Kaakkois-Euroopasta ja Aasiasta kotoisin oleva satunnaistulokaskasvi.[4]
Useita auliolajeja käytetään huonekasveina:[5]
Auliot viihtyvät hyvin vettä läpäisevässä mullassa aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa. Multa ei saa päästä kokonaan kuivumaan. Kasveja voi lisätä pistokkaista.[3]
Auliot (Abutilon) on kasvisuku malvakasvien heimossa. Siihen kuuluu 100–216 trooppisilla ja lämpimillä alueilla kasvavaa lajia. Aulioiden suvussa on monia koristekasveja. Eräitä lajeja viljellään kuitukasveina Kiinassa.
