Valkopyökit (Carpinus) on suku koivukasvien (Betulaceae) heimossa. Lajit ovat kesävihantia puita. Sukuun kuuluu 35–40 lajia, jotka kasvavat luonnonvaraisina pohjoisella pallonpuoliskolla.[1] Suurin lajimäärä esiintyy Itä-Aasiassa. Euroopassa kasvaa kaksi ja Pohjois-Amerikassa yksi laji.
Valkopyökit kasvavat hitaan alun jälkeen nopeasti jopa 25 m korkeiksi puiksi. Sileä- tai hammaslaitaiset lehdet ovat halkaisijaltaan noin 7 cm. Lehdet kellastuvat ja kuihtuvat syksyllä, mutta roikkuvat puussa vielä talvellakin. Rungon hopeanpurppurainen sävy auttaa erottamaan valkopyökit pyökkien suvusta.[1]
Joitakin lajeja kasvatetaan myös bonsaina.[1]
Valkopyökit (Carpinus) on suku koivukasvien (Betulaceae) heimossa. Lajit ovat kesävihantia puita. Sukuun kuuluu 35–40 lajia, jotka kasvavat luonnonvaraisina pohjoisella pallonpuoliskolla. Suurin lajimäärä esiintyy Itä-Aasiassa. Euroopassa kasvaa kaksi ja Pohjois-Amerikassa yksi laji.
Valkopyökit kasvavat hitaan alun jälkeen nopeasti jopa 25 m korkeiksi puiksi. Sileä- tai hammaslaitaiset lehdet ovat halkaisijaltaan noin 7 cm. Lehdet kellastuvat ja kuihtuvat syksyllä, mutta roikkuvat puussa vielä talvellakin. Rungon hopeanpurppurainen sävy auttaa erottamaan valkopyökit pyökkien suvusta.
Joitakin lajeja kasvatetaan myös bonsaina.