Rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus) on lähes laulurastaan kokoinen ruovikoissa viihtyvä lintu. Se kuuluu ruokokerttusten sukuun.
Linnun pituus on 19–20 cm, paino 25–30 g ja siipien kärkiväli 25–29 cm.
Rastaskerttunen on isompi ja tukevampi kuin samannäköinen rytikerttunen. Se on päältä ruskea, vatsapuolelta valkeankirjava. Silmäkulmajuova on voimakas, rinnassa on harmahtava sävy. Rastaskerttusella on karhea, voimakas laulu (”krek krek divi divi krääk krääk kerrek kerrek kshää kshää kreek kreek…”), joka muistuttaa rytikerttusen laulua mutta on hitaampaa, selvempää ja paljon karkeampaa. Sukupuolet ovat samannäköisiä.
Vanhin suomalainen rengastettu rastaskerttunen on ollut 4 vuotta 13 päivää vanha.[2] Euroopan vanhin on ollut saksalainen, vähintään 10 vuotta vanha lintu.[3]
Rastaskerttunen esiintyy Länsi-Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta keskisen Aasian halki Japaniin saakka. Talvehtii trooppisessa Afrikassa, itäiset populaatiot Kaakkois-Aasiassa. Suomessa yleistyvä laji pääosin Etelä-Suomen laajoissa ruovikoissa. Suomessa pesinee 50–100 paria. Mahdollisesti suurin osa laulavista koiraistamme jää parittomiksi. Keväällä ensimmäiset laulajat havaitaan toukokuun alkupuoliskolla, mutta lisää rastaskerttusia saapuu vielä myöhään kesäkuussa. Syksyllä ne katoavat elo-syyskuussa, joskus harvoin tavataan myöhemmin syksyllä.
Laajat, järeät ruovikot sekä merenlahdissa että järvissä ja lammissa. Muuttoaikoina tavataan myös ulkomeren saarilla.
Pesä ruovikossa. Se on maljamainen, ruohoista punottu kuppi, joka on sidottu pystyjen ruokojen varsiin 0,5–1 m vedenpinnan yläpuolelle. Muninta on kesäkuussa, munia on 3–6 kappaletta. Vain naaras hautoo noin 2 viikkoa. Poikaset lähtevät kiipeilemään pesästä 12–14 päivän ikäisinä. Etelämpänä pesii kahdesti kesässä.
Syö hyönteisiä, hämähäkkejä ja muita ruo’oissa eläviä selkärangattomia. Syksyllä ja talvella myös marjoja ja hedelmiä.
Rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus) on lähes laulurastaan kokoinen ruovikoissa viihtyvä lintu. Se kuuluu ruokokerttusten sukuun.
