Kypärädelfiini eli aaltojuovadelfiini (Stenella clymene) on meridelfiineihin kuuluva hammasvalaslaji. Sitä tavataan Atlantin trooppisissa osissa, myös Karibianmerellä, Meksikonlahdella ja Guineanlahdella.[1]
Kypärädelfiini muistuttaa paljon pyöriäisdelfiiniä (Stenella longirostris), ja se tunnistettiin eri lajiksi vasta vuonna 1981. Lajit erottaa toisistaan kuonon yläpuolella olevasta mustasta viiksimäisestä juovasta, jota pyöriäisdelfiinillä ei ole. Kypärädelfiini on 170-200 cm pitkä ja voi painaa jopa 80 kg. Naaraat ovat pienempiä kuin koiraat. Sen selkäevä on kolmiomainen. Vartalo on muuten pääosin harmaa, mutta mahapuoli on valkoinen ja pään päällä on musta kypärä.[2]
Vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan kypärädelfiini on kehittynyt omaksi lajikseen pyöriäsidelfiinin ja raitadelfiinin risteymästä.[3]
Meridelfiinien tieteellinen luokittelu menee luultavasti DNA-tutkimusten perusteella uusiksi, sillä suku Stenella vaikuttaisi olevan parafyleettinen ryhmä.[1]
Kypärädelfiini on yksi huonoiten tunnetuimpia delfiinilajeja. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on listasi sen vuonna 2008 puutteelisesti tunnetuksi, mutta vuonna 2018 se siirsi sen elinvoimaiseksi. Kypärädelfiinin levinneisyysalue on suuri, ja se vaikuttaa olevan suhteellisen yleinen eikä siihen kohdistu laajoja uhkia.[1]
Kypärädelfiini eli aaltojuovadelfiini (Stenella clymene) on meridelfiineihin kuuluva hammasvalaslaji. Sitä tavataan Atlantin trooppisissa osissa, myös Karibianmerellä, Meksikonlahdella ja Guineanlahdella.
Kypärädelfiini muistuttaa paljon pyöriäisdelfiiniä (Stenella longirostris), ja se tunnistettiin eri lajiksi vasta vuonna 1981. Lajit erottaa toisistaan kuonon yläpuolella olevasta mustasta viiksimäisestä juovasta, jota pyöriäisdelfiinillä ei ole. Kypärädelfiini on 170-200 cm pitkä ja voi painaa jopa 80 kg. Naaraat ovat pienempiä kuin koiraat. Sen selkäevä on kolmiomainen. Vartalo on muuten pääosin harmaa, mutta mahapuoli on valkoinen ja pään päällä on musta kypärä.
Vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan kypärädelfiini on kehittynyt omaksi lajikseen pyöriäsidelfiinin ja raitadelfiinin risteymästä.
Meridelfiinien tieteellinen luokittelu menee luultavasti DNA-tutkimusten perusteella uusiksi, sillä suku Stenella vaikuttaisi olevan parafyleettinen ryhmä.
Kypärädelfiini on yksi huonoiten tunnetuimpia delfiinilajeja. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on listasi sen vuonna 2008 puutteelisesti tunnetuksi, mutta vuonna 2018 se siirsi sen elinvoimaiseksi. Kypärädelfiinin levinneisyysalue on suuri, ja se vaikuttaa olevan suhteellisen yleinen eikä siihen kohdistu laajoja uhkia.
