Leskenlehti (lat. Tussilago farfara) on Astroin perehen kukkukazviloin monotiippulaji.
Ainavo laji on tavalline leskenlehti: monivuodehine heinykazvi, kuduadu voi puaksuh nähtä Jevruazies, Afriekas sego toizis muailman kohtis. Leskenlehten eričys on sit, gu se kukkiu aijoi keviäl, enne sen lehtilöin avavumistu. Ennevahnas algajen kazvii käytetäh rohtukazvinnu.
Latinan nimi on tussilago – se voi kiändiä kui ”ajua rygimine”. Leskenlehti avvuttau rygimizen liečindäs.
Monivuodehine kazvi, kudai kazvau Jevruazies (Päivänlasku-Jevroupan alovehes, Urualal, Päivänlasku-Sibiries, Päivännouzu-Sibiries, Kazahstuanas, Keski-Azien sego Suvi-Sibirien vuaroil, Vähä-Azies), Pohjazes Afriekas da Pohjazes Ameriekas.
Tavan mugah leskenlehti kazvau niilöis kohtis, kus ei ole turvehtu – vezistölöin rannoil, rotkoloin da muanvieremien paltieloil sego peldoloil, tyhjil muakohtil da kuadopaikois. Leskenlehti kazvau savimualoil sego jogien hiekku- da čäriluodoloil. Ven'an jevrouppuozas kazvi kukkiu sulakuus.
Lekenlehten lehtilöi käytetäh rohtuainehennu. Niilöi keräilläh keviäl, kuivatah koin pertis libo kuivuškuapois, lämbötila kudamis on 40-50 gruadussua.
Leskenlehten biolougiellizesti aktiivizet ainehet avvutetah kylmändytaudiloih voimatunnuzii. Leskenlehtes keitetyn čuajun avul voi piästä rygimizes.
Leskenlehti Leskenlehti (lat. Tussilago farfara) on Astroin perehen kukkukazviloin monotiippulaji.
Ainavo laji on tavalline leskenlehti: monivuodehine heinykazvi, kuduadu voi puaksuh nähtä Jevruazies, Afriekas sego toizis muailman kohtis. Leskenlehten eričys on sit, gu se kukkiu aijoi keviäl, enne sen lehtilöin avavumistu. Ennevahnas algajen kazvii käytetäh rohtukazvinnu.
