Kääriäiset (Tortricidae) on laaja, maailmanlaajuisesti yli 5 000 lajia käsittävä perhosheimo ja Tortricoidea-yläheimon ainoa heimo. Siihen kuuluvat lajit ovat enimmäkseen pienikokoisia, ja joidenkin toukat ovat huomattavia viljelyskasvien tuholaisia. Suomesta kääriäisiä on tavattu 402 lajia[1].
Kääriäisiä tavataan kaikilla mantereilla, mutta lajimäärä on suurin trooppisilla ja lauhkeilla alueilla. Aikuisten perhosten etusiipi on usein lähes suorakaiteen muotoinen, mikä johtuu siiven etureunan voimakkaasta kaartumisesta eteenpäin. Naaraan munanasetin on litteä, ja munat lasketaan usein pärekattomaisesti lomittain.[2]
Monien kääriäislajien toukat tekevät ravintokasvinsa lehdestä käärön, jonka sisällä toukka on piilossa saalistajiltaan. Osa lajeista elää toukkavaiheensa kovertajina kasvien versojen tai siementen sisällä.
Kääriäiset (Tortricidae) on laaja, maailmanlaajuisesti yli 5 000 lajia käsittävä perhosheimo ja Tortricoidea-yläheimon ainoa heimo. Siihen kuuluvat lajit ovat enimmäkseen pienikokoisia, ja joidenkin toukat ovat huomattavia viljelyskasvien tuholaisia. Suomesta kääriäisiä on tavattu 402 lajia.
Kääriäisiä tavataan kaikilla mantereilla, mutta lajimäärä on suurin trooppisilla ja lauhkeilla alueilla. Aikuisten perhosten etusiipi on usein lähes suorakaiteen muotoinen, mikä johtuu siiven etureunan voimakkaasta kaartumisesta eteenpäin. Naaraan munanasetin on litteä, ja munat lasketaan usein pärekattomaisesti lomittain.
Monien kääriäislajien toukat tekevät ravintokasvinsa lehdestä käärön, jonka sisällä toukka on piilossa saalistajiltaan. Osa lajeista elää toukkavaiheensa kovertajina kasvien versojen tai siementen sisällä.
