Vaippapaviaani[3] eli hamadryas[3] eli pyhäpaviaani[3] (Papio hamadryas) on kaikkein pohjoisimpana elävä paviaanilaji.
Sen levinneisyysalue ulottuu Sudanin Port Sudanista noin 8. leveyspiiriltä Somaliaan, lisäksi sitä tavataan Arabian niemimaan etelärannikolla.
Vaippapaviaanin kasvot eroavat muista paviaaneista niiden punaisuudella. Pitkänomainen kuono on profiililtaan ylöspäin työntyvä.[4] Turkki on paksu ja väriltään se on naarailla ruskea ja uroksilla vaaleanharmaa.[4] Täysikasvuisella uroksella on huomiota kiinnittävä helmenharmaa harja.
Kooltaan vaippapaviaani on keskikokoinen ja täysikasvuisena uroksen massa voi olla 25 kg. Lajin yksilöt ovat pituudeltaan ilman häntää noin 60-72 cm ja hännän pituus on 32-60 cm.[4]
Vaippapaviaanilauma on suuri ja se käsittää tavallisesti johtajauroksen, joka johtaa naaraita, nuoria uroksia ja poikasia. Nuoret urokset pysyvät laumassaan yleensä vain sukukypsyyteensä asti.[4]
Lajille on tyypillistä elää maassa eikä kiipeillä puissa ja yöpyminen tapahtuu yleensä kallionkielekkeillä tai rantatörmillä. Vaippapaviaanin ruokavalioon kuuluvat kasvit, hyönteiset ja pikkueläimet.[4]
Vaippapaviaaninaaras tulee sukukypsäksi ikävuosien 3,5-4 välillä ja urokset vasta 4-6 -vuotiaina. Laji voi lisääntyä vuodenajasta riippumatta. Raskaus kestää 160-183 vuorokautta ja poikasia syntyy tavanomaisesti vain yksi kerrallaan.[4]
Vaippapaviaani oli joidenkin väitteiden mukaan muinaisessa Egyptissä pyhä eläin, sen kuvia on löydetty faaraoiden hautakammioista ja temppeleistä.[5] Se kuvastaa Toth-jumalan henkilöitymää.[4]
Korkeasaaren vaippapaviaanit saivat paljon huomiota syksyllä 2004, kun ne päätettiin lopettaa. Kansanliikkeen vastustuksen takia laumaa päätettiin pitää hengissä toistaiseksi.
Vaippapaviaani eli hamadryas eli pyhäpaviaani (Papio hamadryas) on kaikkein pohjoisimpana elävä paviaanilaji.
