Sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.
Sampi kasvaa tyypillisesti 50–150 senttimetriä pitkäksi (enimmillään jopa 6-metriseksi), ja sen keskimääräinen paino on noin 150 kg, tosin se voi kasvaa jopa 400-kiloiseksi. Kala on selkäpuolelta tummanharmaa, vatsapuolelta kellanvalkea. Sen kuono on pitkä ja leuasta törröttää viiksisäikeitä. Selkä on ryhmyinen.
Sampi oli aikaisemmin yleinen laajalti Länsi- ja Etelä-Euroopan rannikoilla, mutta jäljellä on enää yksi kuteva kanta Ranskassa Gironde-joessa.[2] Sitä tavattiin Pohjanmeressä, Itämeressä, Englannin kanaalissa, Atlantin rannikolla, Välimeressä Ródoksen länsipuolella ja Mustanmeren länsi- ja eteläosissa.[1]
Sammet viettävät ainakin osan elämästään merivedessä, mutta ne tulevat kutemaan jokiin. Koiraat lisääntyvät ensimmäisen kerran 10–12 vuoden ja naaraat 14–18 vuoden iässä.[1] Sammet voivat elää jopa 40-vuotiaiksi.
Sampi viihtyy lähellä mutaista pohjaa, josta se etsii ruokaa viiksisäikeiden avulla. Aikuiset yksilöt pysyttelevät jokisuulla, mutta ne nousevat kutemaan sorapohjalle lähemmäs latvavesiä.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee sammen äärimmäisen uhanalaiseksi, koska siltä tunnetaan enää yksi populaatio ja sekin on heikkenemään päin. Vuonna 2010 arvioitiin, että lajia on luonnossa jäljellä 20–750 sukukypsää yksilöä.[1]
Ranskassa on käynnissä sammen in situ -suojeluohjelma, ja lajia suojellaan myös ex situ Ranskassa ja Saksassa. Lajia istutettiin vuosina 1995 ja 2007–2009. Vuonna 1995 istutetuista yksilöistä 3–5 prosenttia selviytyi.[1]
Sampi kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen 1.[1]
Suomessa ja muualla Itämeren alueella alkuperäisenä tavatun ja 1900-luvulla hävinneen sammen katsottiin myös aiemmin kuuluvan tähän lajiin. 2000-luvun alun tutkimukset osoittivat, että täällä esiintynyt laji olikin sinisampi Acipenser oxyrinchus, jonka päälevinneisyysalue on Pohjois-Amerikassa.[3]
Sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.
