Käärmemakrillit (Gempylidae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaikista valtameristä lämpimistä ja syvistä vesistä.
Varhaisimmat käärmemakrillien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Nykyään heimoon kuuluu 16 sukua ja noin 24 lajia. Lajeja ovat muun muassa käärmemakrilli (Gempylus serpens), öljykala (Ruvettus pretiosus) ja kuta (Thyrsites atun). Käärmemakrillit ovat kooltaan keskikokoisia tai suuria kaloja ja ne voivat kasvaa 25–300 cm pitkiksi. Kalojen ruumis on tyypillisesti pitkulainen ja litteähkö. Suu on lajeilla suuri, hampaat kookkaat sekä torahammasmaiset ja alaleuka työntyy yläleukaa edemmäs. Käärmemakrilleilla on kaksi selkäevää, joista etummainen on pitkä ja matala. Selkäevän takana on eristäytyneitä eväkkeitä. Pyrstöevä on haarautunut ja vatsaevät alkeelliset tai puuttuvat kokonaan. Väriltään käärmemakrillit ovat tyypillisimmin ruskeita ja evät ovat tummat.[1][2][3] [4]
Käärmemakrillilajeja tavataan kaikista trooppisista ja subtrooppisista meristä. Ne elävät tyypillisesti syvissä vesissä 200–500 metrin syvyydessä ja osa lajeista tulee lähemmäs pintaa yöllä. Käärmemakrillit ovat nopeasti uivia petokaloja, jotka saalistavat pienempiä kaloja sekä kalmareita. Niitä saadaan sivusaaliina kalastettaessa tonnikaloja. Osa lajeista on hyviä ruokakaloja, mutta eräiden lajien liha on öljyistä ja pahanmakuista.[1][2][3][4]
Käärmemakrillit (Gempylidae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaikista valtameristä lämpimistä ja syvistä vesistä.
