Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis) on monivuotinen kukkiva kasvi, jota on pitkään käytetty rohdoskasvina. Siitä saadaan perinteistä unilääkettä, ”valeriaanaa”. Sen sanotaan myös laukaisevan lihaskouristuksia, poistavan ilmavaivoja sekä lisäävän valkosolujen määrää ja näin parantavan immuniteettia.[1]
Rohtovirmajuuri kasvaa 80-150 cm korkeaksi.[2] Sen viuhkomaisessa kukinnossa kukat ovat vaaleanpunaiset ja tuoksuvat voimakkaasti. Lehdissä on 6–15 paria lehdyköitä. Kasvi muistuttaa lehtovirmajuurta (Valeriana sambucifolia), mutta on pienikukkaisempi ja isolehtisempi.
Rohtovirmajuuren tuoksu muistuttaa jalkahien hajua ja villitsee kissoja.[3] Haju johtuu rohtovirmajuuren sisältämästä 3-metyylivoihaposta C5H10O2 eli toiselta nimeltään isovaleriaanahaposta.
Rohtovirmajuurta tavataan Siperiassa ja lähes koko Euroopassa Espanjaa ja eteläisintä Italiaa lukuun ottamatta.[4]
Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis) on monivuotinen kukkiva kasvi, jota on pitkään käytetty rohdoskasvina. Siitä saadaan perinteistä unilääkettä, ”valeriaanaa”. Sen sanotaan myös laukaisevan lihaskouristuksia, poistavan ilmavaivoja sekä lisäävän valkosolujen määrää ja näin parantavan immuniteettia.
Rohtovirmajuuri kasvaa 80-150 cm korkeaksi. Sen viuhkomaisessa kukinnossa kukat ovat vaaleanpunaiset ja tuoksuvat voimakkaasti. Lehdissä on 6–15 paria lehdyköitä. Kasvi muistuttaa lehtovirmajuurta (Valeriana sambucifolia), mutta on pienikukkaisempi ja isolehtisempi.
Rohtovirmajuuren tuoksu muistuttaa jalkahien hajua ja villitsee kissoja. Haju johtuu rohtovirmajuuren sisältämästä 3-metyylivoihaposta C5H10O2 eli toiselta nimeltään isovaleriaanahaposta.
Rohtovirmajuurta tavataan Siperiassa ja lähes koko Euroopassa Espanjaa ja eteläisintä Italiaa lukuun ottamatta.
